Hyvää uutta vuotta (vihdoinkin)!
Minun kohdallani vuosi on alkanut hyvin - olen kiitollinen tuttavapiirilleni monista asioista. Ensinnäkin, meillä alkaa olla kaikki tarpeelliset vauvanhoitotarvikkeet ja -vaatteet kasassa, vaikka vielä muutama viikko sitten tuntui, että kaikki on vielä levällään. Totesin, että suurin osa tavarasta on saatu tai ostettu kierrätettynä - suurin osa sukulaisilta, ystäviltä ja tutun tutuilta. Kiitokset teille, sekä vinkeistä että tavarasta. Puskaradio on toiminut hyvin!
Hävettää sanoa, että äitiysvaatteisiin ja -varusteisiin on mennyt ehkä saman verran (tai jopa enemmän!) rahaa kuin vauvan vastaaviin. Sitä se turhamaisuus ja mukavuudenhalu teettää. Mutta on muistettava, että lapsen osalta tämä on vasta alkua. Todelliset menot alkavat vasta sitten kun lapsi sairastaa ja tarvitsee isompia vaatteita jne. Ja kun lapsi on syntynyt, voi helpommin langeta ostamaan jonkun ihanan mekon tai värikkään paidan... koska meidän lapsi olisi NIIN söpö siinä. :-)
Olen teille blogiin kirjoittaneille kiitollinen innokkaasta keskustelusta ja myös sen hyvästä tasosta. Pidetään sen henki edelleen rakentavana ja rauhallisena eikä provosoida toisiamme turhaan. Pyrkikäämme myös edelleen perustelemaan väitteemme, niin niitä on helppo ottaa todesta, ymmärtää ja kommentoida. Näin pidetään keskustelu "auki" (eli tarpeeksi asiallisena) erilaisten näkökantojen esilletuomiseen. Liian fanaattista keskustelua voi erisuuntaisia mielipiteitä omaavan olla vaikeaa ottaa vakavasti, saati osallistua siihen - se voi jopa tuntua ajan hukalta. Mutta tästä ei nyt ole pelkoa - keskustelijoiden keskinäinen arvostus on toistaiseksi säilynyt.
En ole joutunut sensuroimaan mitään (paitsi yhden itsekirjoittamani kommentin poistin puolivahingossa, kun testasin blogisoftan toimintoja). Jatketaan samaan malliin. Kiitos vielä kaikille osallistujille!
Huomenna meillä on raskausajan viimeinen neuvolalääkärikäynti (37. raskausviikko). Jännittävintä on saada tietää, onko lapsi jo kääntynyt pää alaspäin (ja mieluummin myös kiinnittynyt lantioon). Jos ei, niin synnytystavan valinta vaatii lisäselvityksiä.
Melkein toivon, että synnytys käynnistyisi pian, jo parin viikon sisällä. Silloin olisin vielä aika hyvissä voimissa. Heh, aion ottaa mukaan hyviä levyjä sekä miehelle uimahousut ja maukkaita eväitä. Kättärillä kuulemma on mahdollisuus kuunnella musiikkia ja käyttää vesiallasta synnytyksen edistämiseen. :-D Varsinainen huviretki!
Eilen kävin vielä uimassa, mutta vaatteiden pukeminen ja riisuminen alkaa olla kovin rankkaa, samoin hallille raahautuminen. Uiminen kyllä palkitsi vaivan - ei sillä, että olisin pystynyt uimaan kuin hai (pikemminkin kuin valas), mutta se rentoutti selkää aivan erityisellä tavalla, kun vesi vapautti minut hetkellisesti painovoiman vaikutuspiiristä.
Malmin uimahallin höyrysauna on paras laatuaan (olen varmaan jäänyt koukkuun sen eukalyptus-tuoksuun!) - tosin en enää tässä vaiheessa oikein jaksa istua sielläkään. Huomenna selvinnee, saanko vielä käydä uimassa ennen synnytystä. Vaikka en kyllä välttämättä enää jaksa.
3 kommenttia:
Hihih, mieskö sinne ammeeseen menee?
Pidän peukkuja että vauva on lähtökuopissa oikein päin! Mutta jos ei ole, niin osaavat siellä sitten päättää mitä tehdään ja miten, ja osaavat sen homman sitten hoitaakin. Ja sinä itse näytät olevan tosi hyvässä kunnossa, joten en kyllä epäile yhtään että joutuisit ongelmiin "koitoksessa".
Hyvää uutta vuotta sinnekin ja kiitos kiittelyistä. Harmikseni en ehdi ikinä keskittyä ja kirjoittaa mitään järkevää tänne blogiin. Yritän kuitenkin aina jonkun puumerkin jättää käynnistäni.
Muistakaa myös sanoa suoraan jos ette halua enää vauvan tarvikkeita. Täältä muuten pesee, koska meillä ei ole varastotilaa. Eikä sitä vauvaakaan, vaan iso poika, joka oppi eilen ryömimään ;-)
Oho, teidän poika ryömii jo! Vau! Nyt sitten saatte alkaa korjata alahyllyillä olevia tavaroita suojaisempiin paikkoihin. ;-)
Joo, altaaseen mahtuu kuulemma kaksi henkeä - vaikka mies hieromaan selkää. Mutta katsotaan nyt ensin jos huomenna selviäisi tuo synnytystapa, ja jos päätetään, ettei leikata, niin sitten voidaan haaveilla ammeesta. ;-)
Luotan Kätilöopiston henkilökuntaan ihan täysin - ja todella suuri merkitys on sillä, millainen heidän palveluasenteensa (potilaalle tietoa ja empatiaa) on. Onneksi en joudu (tai se olisi tässä vaiheessa todella epätodennäköistä) Naistenklinikalle, sieltä mulla on tosi huonot kokemukset syksyltä 2005. :-( Mutta nyt on onneksi ihan eri tilanne. :-)
Mullakin on erinäisten kokemuspohjaisten keskustelujen kautta jäänyt käsitys, että Kättäri on lempeä ja Naistenklinikka asiallinen (ja välillä jopa vanhoillinen). Toisaalta, jos on jotain erityistä synnytyksessä, saa Naistenklinikalta takuuturvallista hoitoa, kun on lastensairaala siinä vieressä. Tuttavani on synnyttänyt kaksi kertaa NK:ssa ja ollut tyytyväinen (riskisynnyttäjä oman terveydentilansa takia).
Että eiköhän kummassakin paikassa ole hyvät puolensa eikä NK:aa kannata turhaan jännittää. Se millainen synnytys on tulossa riippuu paljolti omasta fysiikasta, jota ei vielä ennen ensimmäistä synnytystä tunne. Eli luottavaisin mielin! Hyvin se menee täällä turvallisessa pohjolassa :-)
T.Elina
Lähetä kommentti